maanantai 26. joulukuuta 2011

Jukka Uunila – urheiluvaikuttaja



















Jukka Uunila (s.4. Kesäkuuta 1923) on suomalainen urheiluvaikuttaja, jota vaikutusvaltansa ja uransa keston vuoksi on kutsuttu myös ”urheilun Kekkoseksi”. Näkyvimmissä tehtäviss hän oli Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) puheenjohtajana 1982-1993 (varapuheenjohtajana 1961-1982), Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana 1969-1984 (varapuheenjohtajana 1965-1968), Suomen Urheiluliiton (SU) puheenjohtajana 1965-1974 sekä Veikkauksen toimitusjohtajana 1973-1990.Hän sai kauppaneuvoksen arvon vuonna 1976. Sotilasarvoltaan hän on kapteeni.

Jukka Uunila eli ensimmäiset vuodet keskellä Himangan kirkonkylää, Keski-Pohjanmaalla, jossa vasemmistolaisuus ei tunnetusti ole koskaan ollut kovin kovassa kurssissa. Kotitalon naapurissa kuitenkin seistä jökötti paikallinen työväentalo. Jukka Uunilan isä Kalle toimi suojeluskunnan aluepäällikkönä ja äiti Sally kansakoulunopettajana. Jukalla oli kaksi veljeä. Perhe harjoitti myös maanviljelyä. Kun perhe muutti Kokkolaan, Uunila kävi viisi vuotta Kokkolan yhteiskoulua. Jukka meni mukaan KPV:n jalkapallotoimintaan. Hänen lopulliseksi lajiksi tuli kuitenkin yleisurheilu, päälajina 400 metrin aitajuoksu kansallisella tasolla. Ura jäi lyhyeksi, kun hän ryhty valtakunnallisiin valmennus- ja järjestötehtäviin.

Juuri 18 vuotta täyttäneenä nuorukainen Jukka Uunila astui vapaaehtoisena palvelukseen heinäkuun 1. päivänä vuonna 1941. Kaksi viikkoa kului alokkaana Haapajärven Tiitonrannalla ja toiset kaksi aliupseerikoulussa Haapajärven yhteiskoululla. Kunnes sota kutsui. Elettiin jatkosodan hyökkäysvaihetta. Nuori Jukka Uunila joutui heti kättelyssä ankaraan paikkaan, kun hänen rykmenttisnäs jäi kuuluisaan Kiestingin mottiin elokuussa 1941. Sieltä selvittiin, ja tie jatkui Uhtualle, sitten RUK:hn ja sieltä nuorena vänrikkinä Toholammin miesten joukkueenjohtajaksi Syvärille. Lamppilaisten kanssa Uunila vetäytyi Laatokan itäpuolta välirauhan solmiseen saakka. Vielä kuitenkin kutsui Lappi, kun saksalaisten karkottamiseen tarvittiin myös Jukka Uunilaa. Yli kolmen vuoden reissu päättyi Rovanimellä marraskuussa 1944. Laiva toi 21-vuotiaan veteraanin Kemistä Kokkolaan, jossa sotisopa lopullisesti riisuttiin.

Sodan jälkeen maaliskuun alussa 1946 Jukka Uunilasta tuli kolmen kuukauden pestillä Keski-Pohjanmaan piirin päätoiminen yleisurheilun piirivalmentaja. Kesäkuussa tontti laajeni, kun SUL:n päävalmentaja Armas Valste tarjosi Uunilalle SUL:n Pohjois-Suomen aluevalmentajan pestiä. Sen myös sai ja jatkoi tehtävässä 11 vuotta. Sitten toimenkuva laajeni uusille aloille. Pohjanmaan urheiluopiston johtajana Kuortaneella Uunila toimi vuosina 1949-1960. Uunila kutsuttiin Ilkka Oy:n toimitusjohtajaksi 1961. Hän toimi Oy Laatulaatta Ab:n toimitusjohtajana 1962-1964, Oy Kvartto Ab:n toimitusjohtajana 1962-1973. Veikkauksen ykkösmieheksi Uunia nousi vuonna 1973 ja jatkoi tehtävässä aina vuoteen 1990 saakka. Valtion urheiluneuvoston jäsenenä hn oli 1967-1973, varapuheenjohtajan 1971-1972.

Jukka Uunila valittiin Urheiluliiton johtokuntaan ilmeisesti kaikkien aikojen nuorimpana, 27-vuotiaana, vuonna 1951. Hän tuli SUL:n puheenjohtajaksi 1965, kun suomalainen yleisurheilu oli heikommalla tasolla kuin koskaan ennen, esimerkiksi vuoden 1966 EM-kilpailuista Budabestistä ei saatu yhtään mitalia. Puheenjohtaja Jukka Uunila käynnisti 1960-luvun lopussa SUL:n kehittämisohjelman, johon liittyivät organisaation uudistaminen, taloustilanteen kohentaminen, valmentajakoulutuksen lisääminen, yleinen johtamiskoulutus myös piiri- ja seuratasolla sekä urheilijoiden harjoitusmahdolllisuuksien parantaminen esimerkiksi uuden stipendijärjestelmän avulla.

Puheenjohtaja Jukka Uunila hankki Suomeen maailmankuulun kestävyysjuoksuvalmentajan Arthur Lydiardin Uudesta Seelannista. Lydiard sai aikaan peritneisen kestävyysjuoksun uuden nousun, jonka tuloksena olivat Juha Väätäisen menestykset Helsingin E-kisoissa 1971 sekä Lasse Virenin ja Pekka Vasalan voitot Munchenin olympiakisoissa 1972. Uunila jätti SUL:n puheenjohtajuuden 1974, kun Suomi oli saavuttanut laajaa menestystä EM-kilpailuissa Roomassa.

Olympiakomitean puheenjohtaja Jukka Uunila samalla tavalla uudisti järjestön organisaatiota ja kohensi sen taloutta. Hän oli 1950- ja 1960-luvuilla olympiajoukkueiden johtotehtävissä (joukkueen ylijohtaja Mexicossa 1968), ja on ollut paikalal kaikkiaan 20 olympiakisoissa. Uuden keskusjärjestön SVUL.n puheenjohtajana Jukka Uunila joutui 1990-luvun alussa näkemään suurimman aattellisen järjestön taloudellisen tuhon, kun nousukauden aikaan SVUL sijoitti lainarahalla varojaan erilaisiin toimistotaloihin, laskettelukekuksiin ja kelomajoihin, jotka 1990-luvun alun talouslamassa joutuivat ylivoimaisiin vaikeuksiin. Vuonna 1993 perustettiin uusi keskusjärjestö Suomen Liikunta j Urheilu (SLU) Uunilan johtama SVUL oli kuiten lähes konkurssitilassa, eikä se lähtenyt SLU:n jäseneksi. SVUL:n toiminta loppui käytännössä 1993, vaikka järjestöä ei ole koskaan virallisesti lakkautettu.

Veikkauksen toimitusjohtajana Jukka Uunila oli kehittämässä perinteisen vakioveikkauksen ja loton oheen runsaasti uusia pelimuotoja. Veikkauksen liikevaihto ja tuotto monikertaistuivat hänen aikanaan. Uunilan heikko puoli oli kielitaidon puute, Sen takia hän ei koskaan päässyt kansainvälisiin johtotehtäviin. Uunila sai kauppaneuvoksen arvon vuonna 1976. Veikkauksen ja urheilujärjestöjen johtamisen ohessa hän oli muun muassa Union Öljy Oy:n hallintoneuvoston jäsen ja Tapioa-yhtiöiden hallintoneuvoston pitkaikainen varapuheenjohtaja. Hänelle on myönnetty Suomen urheilun suuri ansioristi vuonna 1983. Vuonna 2008 Uunila palkittiin Suomen urheilugaalassa Elämänurapalkinnolla työstään urheilun parissa, Hän on Suomen Urheiluliiton kunniapuheenjohtaja. Jyvskylän yliopistossa hän sai 1982 liikuntatitieteiden kunniatohtorin arvon.

Lähdeaineisto: Wikipedia, ja Tähdet kertovat ISBN 951-98997-2-3

Ei kommentteja: