Kansanedustaja Liisi Kivioja
Vasemmalla kuvassa oleva talo Liisi Kiviojan talo Lankilantie 4, jossa hän toimi Kansallis-Osake-Pankin konttorin johtajana.
Liisa (Liisi) Kivioja
(entinen Kari) s. 10.1.1859 Siikajoella ja kuollut 30.10.1925
Helsingissä, oli kansakoulunopettaja, pankinjohtaja ja Suomalaisen
puolueen kansanedustaja ensimmäisessä eduskunnassa 1907-1910
edustaen Vaasan läänin eteläistä vaaliiiriä.
Kivioja oli siikajokisen
räätälin tytär, joka pääsi itseopiskelun avulla Jyväskylän
seminaariin ja valmistui sieltä 1881 kansakoulunopettajaksi. Hän
toimi kansakoulunopettajana Vähässäkyrössä 1881-1882 ja
Oulunsalossa 1882-1888. Kun hänelle ei papiksi valmistuneen
puolisonsa kanssa löytynyt työtä samalta paikkakunnalta, lähti
pariskunta vuosiksi 1891-97 Amerikkaan, missä aviomies toimi
siirtolaispappina. Heillä oli asuntonaan eräänlainen rivitalo,
jossa oli yhteinen eteinen toisen perheen kanssa, jolla oli runsaasti
lapsia. Yksi lapsista mieltyi naapureihin niin, että konttasi sinne
aina kun kuuli ovissa kuljettavan ja rupesi olemaan yötkin
naapurissa. Kun Kiviojta olivat lähdössä Suomeen, ilmoitti pieni
Jani-poika lähtevänsä mukaan. He adoptoivat lapsen – omaa lasta
perheessä ei ollut – ja näin heillä oli palatessaan poika ja
seurakunnan antama hopeamalja alusvateineen. Malja on Liisi Kiviojan
kuoleman jälkeen ollut Kalajoen seurakunnan kastemaljana. Siihen on
kaiverrettu ”Muisto Fairpartin seurakunnasta pastori A.Kiviojalle”.
Suomeen palattuaan
Kiviojat asettuivat ensin Teuvalle, mutta tulivat Kalajoelle 1902.
Aapeli Kiviojan tultua valituksi Kalajoen kappalaiseksi. Teuvalaiset
pyysivät tarmokkaan pastorskan kansanedustajaehdokkaaksi
ensimmäisiin eduskuntavaaleihin, ja hänet valittiin Suomalaisen
oulueen listoilta kansanedustajaksi Vaasan läänin eteläisestä
vaalipiiristä vuosiksi 1907-09. Matka eduskuntaan kulki Kalajoelta.
Eduskunnassa Liisi Kivioja
kannatti muiden naisedustajien rinnalla naisille oikeutta
kaikkiin valtion virkoihin, kätilöiden palkkaamista
kuntiin, 21 vuotta täyttäneille aviovaimoille täysivaltaisuutta
itseensä ja omaisuuteensa nähden, äitien vakuutuslainsäädännön
parantamista ja aviottomien lasten aseman parantamista, mutta myös
muun muassa yleistä oppivelvollisuutta ja kansankirjastojen
avustamista. Kalajoen Hietalan kappalaisen pappilassa hänen käden
jälkensä näkyy vieläkin, sillä suurin osa hänen istuttamistaan
pihakoivuista on vielä pystyssä.
Miehensä kuoltua 1909
junassa paluumatkalla Helsingistä sairaalahoidosta Liisi Kivioja
lähti Kuopioon, missä hän oli vanhain sokeain työkoulun johtajana
1910-1918. Kun hän joutui jättämään tehtävänsä koulun
taloudellisten vaikeuksien vuoksi 1918, hänet valittiin naiselle
harvinaiseen tehtävään, Kansallis-Osake-Pankin paikallisen
konttorin johtajaksi Kalajoelle.
Kesällä 1918 hän palasi
Kalajoelle, missä hän oli viihtynyt hyvin. Hän osti Mehtäkylästä
hirsitalon, jonka siirrätti kirkonkylälle – osoite Lankilantie
4. Talon kulmakamarissa hän hoiti Kansallis-Osake-Pankin asioimiston
johtajan töitä 1918-25.
Tämän lisäksi hän
osallistui Kalajoen naisyhdistyksen toimintaan, jossa hän oli ollut
mukana jo kappalaisen puolisona. Jäsenet hankkivat varoja mm.
keittämällä hernesoppaa Santaholman pyykkipadassa markkinamiehille
myytäväksi. Naisyhdistys piti joitakin vuosia Tyngälä Rahkossa
kehkotautiparantolaakin. Yhdistys on lopetettu 1960-luvulla. Liisi
Kiviojan elämäntyön merkittävin vaihe ajoittuu Kalajoelle.
Liisi Kivioja
http://arenan.yle.fi/radio/1285084
Liisi Kivioja – kansanedustaja
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hex5000.sh?hnro=910749
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti