Jussi Jokinen – jääkiekkoilija

Karikatyyrikuvan Jussi Jokisesta on maalannut taitelija Rositsa Tancheva. Karikatyyrikuvaa on Erkki Ahon taidegalleriassa Kalajoella

Jussi Petteri Jokinen (s. 1. huhtikuuta 1983 Kalajoki) on suomalainen jääkiekkoilija, joka edustaa SM-liigassa pelaavaa Oulun Kärppiä. Jokinen on pelipaikaltaan laitahyökkääjä, vaikka hän toisinaan pelaakin keskushyökkääjän paikkaa.

Jokinen on edustanut Suomea useissa arvokisoissa. Hänellä on olympiahopeaa Torinon talviolympialaisista ja olympiapronssia Sotšin talviolympialaisista. MM-kilpailuissa hän on voittanut hopeaa vuonna 2016 sekä pronssia vuosina 2006 ja 2008. Lisäksi Jokinen voitti pronssia alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 2002 ja 2003.

SM-liigassa Jokinen on pelannut yhteensä 237 runkosarjaottelua Oulun Kärppien riveissä vuosina 2001–2005 ja NHL:n työsulun aikana 2012–2013. Pudotuspeleissä Jokinen on tehnyt 46 ottelussa tehopisteet 9+9=18. Jokinen on voittanut Oulun Kärpissä kaksi jääkiekon SM-kultaa vuosina 2004 ja 2005.

Ura

Kärpät (2001–2005)

Jokinen aloitti jääkiekkoilun Kalajoen Junkkareissa, jossa hän harrasti nuorempana myös yleisurheilua. Junkkareista hän siirtyi Oulun Kärppiin. Jokinen vietti Kärpissä neljä kautta aikavälillä 2001–2005, ja voitti SM-kultaa kahdesti. Lisäksi hän paransi pistetilastojaan jokaisella kaudella.

Menestyksekkäällä viimeisellä kaudella Suomessa Jokinen vakiinnutti paikkansa A-maajoukkueessa. Lisäksi hän oli herättänyt kiinnostusta Pohjois-Amerikassa, ja Dallas Stars varasi Jokisen vuoden 2001 varaustilaisuudessa kuudennella kierroksella numerolla 192.

Dallas Stars (2005–2008)

Jokinen aloitti NHL:ssä kaudella 2005–2006. Tulokaskaudellaan Jokinen onnistui vakiinnuttamaan paikkansa Dallas Starsin joukkueessa. Runkosarjassa hän pelasi 81 ottelua tehopistein 17+38=55. Hän oli heti Dallasin päävalmentaja Dave Tippettin luottomies. Rangaistusminuutteja Jokiselle kertyi 30. Jokinen pelasi usein kakkos- tai kolmosketjussa yhdessä Niko Kapasen sekä Antti Miettisen kanssa. Pudotuspeleissä hän pelasi 5 ottelua tehoin 2+1=3.

Erityisesti Jokinen kunnostautui työsulun jälkeen käyttöön otettujen rangaistuslaukausten spesialistina. Jokisen yhdeksän maalin putki rangaistuslaukauksissa katkesi 18. maaliskuuta 2006, kun San Jose Sharksin maalivahti Vesa Toskala onnistui pysäyttämään Jokisen. Kokonaisuudessaan Jokinen pääsi yrittämään maalia rangaistuslaukauksesta 13 kertaa, ja onnistui niistä kymmenellä yrityksellä. Jokisen nähtiin tekevän rankkareissa joitakin huikeita harhautuksia, kuten esimerkiksi Forsberg-tyylinen kikka ohitse maalivahti Tim Thomasin.

Jokinen jatkoi hyviä otteitaan toisella kaudellaan 2006–2007 ja teki 48 pistettä. Starsissa pelasi tuolloin Jokisen lisäksi monta suomalaista kuten Jere Lehtinen, Antti Miettinen ja Niklas Hagman. Heinäkuussa 2007 Jokinen teki uuden kaksivuotisen sopimuksen Dallasin kanssa.

Jokinen aloitti kauden 2007–2008 Dallas Starsissa. 16. marraskuuta 2007 Jokinen teki neljä maalia, kun Stars voitti Colorado Avalanchen 6–1. Hän ehti tehdä Dallasissa 14 maalia, kunnes hänet kaupattiin siirtoajan viimeisenä päivänä suurkaupassa Tampa Bay Lightningiin, jonne siirtyivät myös maalivahti Mike Smith ja hyökkääjä Jeff Halpern. Dallas sai kaupassa maalivahti Johan Holmqvistin ja hyökkääjä Brad Richardsin.

Tampa Bay Lightning (2008–2009)

Jokinen pelasi kevään 2008 Tampa Bay Lightningin riveissä. Jokisesta tuli Tampan valmentaja John Tortorellan luottomies, sillä hän pelasi ykkösketjussa yhdessä Vincent Lecavalierin ja Martin St. Louisin kanssa. Hän ehti pelata vain 20 runkosarjaottelua, joissa hän tehtaili pisteet 2+12=14. Jäähyminuutteja kertyi vain neljä. Joukkue oli sekä oman konferenssinsa että myös divisioonansa viimeisellä sijalla, eikä pelannut kaudella pudotuspeleissä.

Kaudella 2008–2009 Lightningin johtoportaassa tapahtui muutoksia ja päävalmentaja vaihtui. Päävalmentaja Rick Tocchet kasvatti ykkösvaraus Steven Stamkosin peliaikaa ja ne peliminuutit olivat poissa Jokiselta. Edellisen kevään ykkösketjun mies oli yhtäkkiä nelosketjun mies. Jokinen seilaili eri ketjujen välillä, eikä sopivaa pelipaikkaa tuntunut löytyvän. Jokinen ehti pelata ainoastaan 46 runkosarjaottelua tehopistein 6+10=16, kunnes seura laittoi hänet siirtolistalle. Alettiin huhuta Jokisen paluusta Suomen kaukaloihin. Kuitenkin helmikuussa 2009 Carolina Hurricanes tiedotti hankkineensa Jokisen pelaajistoonsa vaihdossa Wade Brookbankiin, Josef Melichariin sekä neljännen varauskierroksen pelaajavalintaan. Jokisen ollessa siirtolistalla Hurricanes olisi saanut hänet käytännössä ilmaiseksi, tosin seuralla ei olisi ollut tuolloin varaa maksaa Jokiselle palkkaa.

Carolina Hurricanes (2009–2013)

Kolmannessa NHL-seurassaan Hurricanesissa Jokinen debytoi 7. helmikuuta 2009 Phoenix Coyotesia vastaan pelatussa ottelussa. Jokinen pelasi loppukaudesta 25 ottelua, joissa tehopisteiksi jäivät 1+10=11. Pudotuspeleissä Jokinen pelasti uransa. Hän oli mukana 18 ottelussa tehopisteillä 7+4=11. Joukossa oli muutamia huikeita osumia. Jokinen ratkaisi ottelun New Jersey Devilsiä vastaan kun ottelua oli jäljellä vain 0,2 sekuntia, mikä oli NHL-historian myöhäisin voitto-osuma. Jokinen ohjasi kiekon maaliin, ohi Martin Brodeurin ja Hurricanes voitti 4–3. Jokista alettiinkin kutsua lempinimellä "The Finnish Finnisher". Carolina pääsi aina konferenssifinaaliin asti, missä se kuitenkin hävisi tulevaa mestaria Pittsburgh Penguinsia vastaan.

Kaudella 2009–2010 Jokinen jatkoi Carolinassa. Hän pelasi pääosan kautta yhdessä tähtisentteri Eric Staalin tai Tuomo Ruudun kanssa. Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen päätti jättää Jokisen ulos Vancouverin olympialaisista, mitä kritisoitiin paljon. Vihdoin Carolinassa arvostettiin Jokisen monipuolisuutta. Jokinen sai kauden alusta asti runsaasti luottoa ja kiitti kunniasta: hän iski uransa maali- ja piste-ennätykset joukkueessa, joka ei päässyt pudotuspeleihin. Hän teki 45 viimeisessä pelissä 45 pistettä. Jokinen ylitti kahdeksantena suomalaisena pelaajana historiassa 30 maalin rajan, kun hänen tehopisteikseen muodostuivat 30+35=65. Hän oli Hurricanesin paras maalintekijä runkosarjassa.

Jokinen lähti MM-kisoihin, joissa ei aivan yltänyt tasolleen. Carolinan ammattilaisjääkiekkotoimittajat palkitsivat hänet kaudesta 2009–2010 Carolina Hurricanesin MVP-palkinnolla.

Kaudella 2010–2011 Jokinen pelasi pääosin kakkosketjun laidassa, yhdessä Tuomo Ruudun ja Jeff Skinnerin kanssa. Vaikka Carolina jäi niukasti ulos pudotuspeleistä, pelasi Jokinen silti jälleen hyvän kauden. Hän teki 70 ottelussa tehot 19+33=52.

Jokinen solmi 30. kesäkuuta 2011 kolmen vuoden ja yhdeksän miljoonan dollarin sopimuksen Carolina Hurricanesin kanssa. Carolinan ammattilaisjääkiekkotoimittajat palkitsivat Jokisen Good Guy -palkinnolla hyvästä yhteistyöstä median kanssa kaudella 2010–2011.

Kaudella 2011–2012 Jokinen pelasi jälleen melko hyvän kauden. Hän teki 46 pistettä, joilla hän oli joukkueensa toiseksi tehokkain pelaaja.

NHL:n työsulun alkamisen varmistuttua syyskuussa 2012 Jokinen ilmoitti solmineensa Oulun Kärppien kanssa alustavasti kahdeksan ottelun mittaisen sopimuksen.[1] Hän pelasi ensimmäisen ottelunsa SM-liigassa seitsemän vuoden tauon jälkeen,[2] ja hän pelasi ottelussa joukkueensa ykkösketjussa Ivan Humlin ja Juha-Pekka Haatajan rinnalla Porin Ässiä vastaan. Jo ensimmäisessä ottelussaan Jokinen onnistui maalinteossa vieden Kärpät 3–0-johtoon ylivoimalla. Kahdeksassa SM-liigaottelussaan Jokinen keräsi yhteensä tehopisteet 2+8=10.

Pittsburgh Penguins ja Florida Panthers (2013–2017)

Heikon alkukauden jälkeen Carolina kauppasi Jokisen Pittsburgh Penguinsiin vuoden 2013 huhtikuun alussa. Penguins-debyytissään Jokinen iski joukkueensa ainoan maalin varsinaisella peliajalla ja voittomaalin rangaistuslaukauskilpailussa NY Rangersia vastaan.

Vuoden 2014 heinäkuussa Florida Panthers ilmoitti solmineensa Jokisen kanssa neljän vuoden mittaisen ja yhteensä 16 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen.Heinäkuussa 2017 Florida osti hänen sopimuksensa ulos.

Kausi 2017–2018

Heinäkuussa 2017 Jokinen solmi vuoden mittaisen sopimuksen Edmonton Oilersin kanssa. Koko joukkue menestyi huonosti alkukaudesta ja Jokinenkin teki vain yhden tehopisteen 14 ottelussa. Marraskuussa 2017 Oilers vaihtoi Jokisen Los Angeles Kingsin Michael Cammalleriiin. Kingsissä rooli vakiintui nelosketjuun ja Jokisen mukaan hän pystyi pelaamaan annetussa roolissa hyvin, tehden 5 tehopistettä 18 ottelussa. Tammikuussa 2018 hänet laitettiin kuitenkin suojaamattomien pelaajien listalle, josta hänet poimi Columbus Blue Jackets. Siirtotakarajalla helmikuun lopussa 2018 Jokinen siirtyi yhdessä Tyler Motten kanssa Vancouver Canucksiin vaihdossa Thomas Vanekiin.[5] Canucksissa Jokinen pelasi 14 ottelua tehden 10 tehopistettä 12.49 minuutin peliajalla per ottelu.

Kauden 2018–2019 alla Jokinen teki try out -sopimuksen Detroit Red Wingsin kanssa, mutta ei saanut harjoitusleirin päätteeksi sopimusta.

Lyhyt pesti Sveitsissä ja paluu Kärppiin (2018–)

Jäätyään ilman NHL-sopimusta Jokinen pysyi ilman seuraa marraskuuhun 2018 asti, jolloin hän teki kuukauden mittaisen sopimuksen Sveitsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan Klotenin kanssa. Hän teki 7 ottelussa 12 tehopistettä.

Tammikuussa 2019 Kärpät ilmoitti solmineensa Jokisen kanssa loppukauden mittaisen sopimuksen. Kärpät voitti runkosarjan selvästi, ja Jokinen pelasi 14 ottelua tehden 20 tehopistettä. Pudotuspeleissä Kärpät eteni finaaliin, jossa se hävisi HPK:ta vastaan seitsemässä ottelussa. Jokinen teki pudotuspeleissä 9 tehopistettä 16 ottelussa.

Maajoukkue

Jokinen on pelannut kuusi kertaa MM-kisoissa ja kahdesti olympialaisissa. Vuonna 2006 Jokinen oli voittamassa sekä olympiahopeaa että MM-pronssia. Toisen MM-pronssinsa hän saavutti Kanadassa pelatuissa MM-kisoissa 2008. Päävalmentaja Jukka Jalosen päätöstä jättää Jokinen valitsematta Vancouverin olympialaisiin kritisoitiin paljon. Jokinen oli kuitenkin mukana MM-kisoissa 2010 Kölnissä, Saksassa ja hän oli mukana myös vuonna 2012 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa. Vuonna 2014 Jokinen oli myös voittamassa olympiapronssia Sotšin talviolympialaisissa. Hän oli Suomen joukkueen kapteeni Tšekin MM-kisoissa 2015. Kevään 2016 MM-kisoissa Jokinen saavutti MM-hopeaa.

Yksityiselämä

Jussi Jokinen meni naimisiin vuonna 2007 lääketieteellisessä opiskelevan Sallan kanssa. Jussin pikkuveli Juho Jokinen pelasi omalla urallaan yli 200 ottelua puolustajana SM-liigassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Jokinen?veaction=edit

Jussi Jokinen

https://www.eliteprospects.com/player/2716/jussi-jokinen

Jussi Jokinen

https://www.nhl.com/fi/player/jussi-jokinen-8469638

Jussi Jokinen myy kotiaan – tarjolla paljon luksusta lähes kahden miljoonan hintalapulla

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jussi-jokinen-myy-kotiaan-tarjolla-paljon-luksusta-lahes-kahden-miljoonan-hintalapulla/7645236#gs.cjwb47

Jussi Jokinen on tukenut Wilma Murron seiväshyppyuraa merkittävällä summalla jo vuosien ajan: "Ei mennyt ihan heti jakeluun, että tällaista voi tapahtua

https://yle.fi/urheilu/3-11430580

Kalajoen oma kiekkotähti Jussi Jokinen: ”Täällä voin hengittää”

https://kalajoki.fi/kalajoen-oma-kiekkotahti-jussi-jokinen-taalla-voin-hengittaa/

Jussi Jokinen - Highlights

https://www.youtube.com/watch?v=NOBF0jGLa9U

Jussi Jokinen fires a laser past Rask

https://www.youtube.com/watch?v=QPDYj-Ajmoo

"The Miracle Finnish" [sic] Jussi Jokinen's 0.2 Second Goal

https://www.youtube.com/watch?v=SmMqotFGoI0

Jussi Jokinen records his second career hat trick 10/8/13

https://www.youtube.com/watch?v=F9IrcikPBCA

Jussi Jokinen uses one hand to score unreal shootout goal

https://www.youtube.com/watch?v=lNyTLLPqmNs

Jussi Jokinen steals and scores goal

https://www.youtube.com/watch?v=_7F3ysPYk6U

Jussi Jokinen #36 - Highlights [HD]

https://www.youtube.com/watch?v=qvC69PWhXtE

Jussi Jokinen scores four goals (11/16/07)

https://www.youtube.com/watch?v=Y4yR8N3PHpY

Jussi Jokinen: "Lauantaista tulee tunteikas ilta"

https://www.youtube.com/watch?v=KtQ9aLJ-f64

Jussi Jokinen: Poika palasi pohjoiseen

https://www.youtube.com/watch?v=fh4bShTTlB4

LÄMÄRI: Jussi Jokinen

https://www.youtube.com/watch?v=KCLH2Rgt-Ac

Kannattajat kysyivät - Jussi Jokinen vastaa

https://www.youtube.com/watch?v=3w9tUP3kcvQ

Terveiset Pikulle: Jussi Jokinen

https://www.youtube.com/watch?v=6h1-lIpht-4

Jussi Jokinen Kärpät 2012-2013

https://www.youtube.com/watch?v=xEVT72IDqgc

Jussi Jokinen Hat Trick 6/26/13

https://www.youtube.com/watch?v=YvvMAkwQpUk

JHT - Jussi Jokinen All Stars 09.08.2014 maalikooste

https://www.youtube.com/watch?v=lz8YuNe8VzI

JHT - Jussi Jokinen All Stars 15.08.2015 maalikooste

https://www.youtube.com/watch?v=KMyZfYyiQTg&t=174s

JHT - Jussi Jokinen All Stars 13.8.2016

https://www.youtube.com/watch?v=a3Ts471pSpQ&t=31s

Jussi Jokinen Hockey Carnival 2016 - Joonas Donskoi #72

https://www.youtube.com/watch?v=ZHoii9p6-6c

Jussi Jokinen All Stars vs JHT 12.8.2017 sisääntulo !!

https://www.youtube.com/watch?v=294j3phndIA

Jussi Jokinen All stars 12.8.2017. Patrik Laine jakaa nimmareita.

https://www.youtube.com/watch?v=h7bZtHMO1ls

Jussi Jokinen all stars vs JHT 12.8.2017. Patrik Laineen ranne puhuu 2-1 !!

https://www.youtube.com/watch?v=M40TMVxCiec

Jussi Jokinen All Stars - JHT 12.08.2017 tapahtumakooste

https://www.youtube.com/watch?v=ZvEU3BEcrUg&t=259s

Jussi Jokinen all stars vs JHT 12.8.2017. 1 RL-kisa.

https://www.youtube.com/watch?v=EHOTfUU_zfY

Jussi Jokinen all stars vs JHT 12.8.2017. 2 RL-kisa

https://www.youtube.com/watch?v=AoYzHndz2Xw

Jussi Jokinen All Stars - JHT 12.08.2017 koko ottelu

https://www.youtube.com/watch?v=jBMWE8lQNkw

Jussi Jokinen all stars vs JHT 12.8.2017. Lopputunnelmat+Jokisen puhe.

https://www.youtube.com/watch?v=Nc-LMgTx5c0

Jussi Jokinen all stars 12.8.2017. Ässäkasvatti Sebastian Aho kirjoittamassa nimmareita

https://www.youtube.com/watch?v=y9mAXkGR10s&t=22s

Jussi Jokinen All Stars - JHT 11.08.2018 tapahtumakooste

https://www.youtube.com/watch?v=LsbPLCL3PSc&t=194s

Jussi Jokinen All stars - JHT 11.8.2018

https://www.youtube.com/watch?v=5DYViZMoc2s

Jussi Jokinen All Stars - JHT 10.08.2019 tapahtumakooste

https://www.youtube.com/watch?v=-DVkVmQNTVM&t=433s

Jussi Jokinen All Stars - JHT 10.8.2019

https://www.youtube.com/watch?v=Rgw6D9mvSNI&t=134s

Jussi Jokinen ja Janne Pesonen

https://www.youtube.com/watch?v=kLNUAEI5cyA

Soili Autio - Fermaatti-kuoro

Taitelija Rositsa Tanchevan maalaus kuoronjohtaja Soili Autiosta.

Soili Autio on suorittanut musiikkiin erikoistuneen luokanopettajan tutkinnon Jyväskylän Yliopistossa v. 1978 sekä Klemetti-Opiston kuoronjohtajan tutkinnon v.1997. Hän on toiminut koko työuransa Kalajoella, aluksi yläasteen ja lukion musiikin opettajana vuoden ja sen jälkeen noin 400 oppilaan Pohjankylän ala-asteella luokanopettajana ja eri luokka-asteiden musiikinopettajana vuodesta 1979 - 2016.

Musiikkitoiminnassa Soili Autio on ollut aktiivisesti mukana jo lapsena, jolloin hän aloitti viulunsoiton opiskelun Ylivieskan Seudun Musiikkiopistossa ja lauloi Martti Saaren, Senni Savela-Kananojan ja Tuomo Nikkolan johtamissa lapsi- ja nuorisokuoroissa. Myöhemmin lukioikäisenä hän johti Ylivieskan Seurakunnan Ecclesia -lauluryhmää.

Työnsä ohella hän on johtanut mm. oman koulunsa lapsikuoroja ja musiikkikerhoja, Kalajoen kansalaisopiston kansanmusiikki- ym. ryhmiä sekä ollut toteuttamassa erilaisia kuntien ja seurakuntien yhteisiä musiikkiproduktioita.

Tällä hetkellä hänellä on johdettavanaan kaksi kuoroa: vuodesta -78 Soilat-viihdekuoro sekä vuodesta -98 Kalajokilaakson alueellinen Chorus Vallis -kamarikuoro. Hän johti myös tyttökuoro Fermaattia 40 vuotta, vuodesta 1979 vuoteen 2019. Hän on toiminut kuorojensa myötä yhteensä kuudellatoista julkaistulla äänitteellä musiikillisena johtajana. Kuorot ovat osallistuneet myös useisiin ulkomaisiin konsertti- ja kilpailumatkoihin. Fermaatti-kuoro on palkittu 1. palkintosijalla kansainvälisissä kuorokilpailuissa Hollannissa v. 1995, Italiassa v. 1998 sekä kultaisella diplomilla Espanjassa v. 2013. Chorus Vallis -kuoro palkittiin kahdella kultaisella diplomilla ja hopeadiplomilla Tsekin Olomoucissa v. 2015 sekä hopeasijalla Kreikan kansainvälisessä kuorokilpailussa v. 2007. Kuorot osallistuvat myös valtakunnalliseen toimintaan SULASOLin kautta. Soili Autio on ollut SULASOLIN Nuorten Kuoroliiton hallituksen jäsen v. 1992-96 sekä v. 2011-2017.

Soili Autiolle on myönnetty mm. Opettajien Ammattijärjestön hopeinen Pro Culture -mitali v. 1994, Sulasolin hopeinen kunniamerkki v. 1999, Oulun läänin Taidetoimikunnan taidetunnustus v. 2002, Nuorten Kuoroliiton korkein tunnustus, Heinz Hoffman -mitali v. 2003 sekä Suomen kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitali v. 2011. Tasavallan presidentti myönsi hänelle director cantus -arvonimen v. 2011. Fermaatti-kuoron lopetettuaan keväällä 2019 Nuorten Kuoroliitto palkitsi hänet Erkki Pohjola -palkinnolla.

Elämän sointuja

Oi katsohan lintua oksalla puun!
Se laulaa niin kauniisti aina.
Se korkeimman kiitokseen aukaisee suun.
Sen mieltä ei huolet ne paina,
se laulaen Luojaansa kiittää.

Alkusoitto

Miettiessäni taaksepäin lähes 40 vuoden perspektiivillä Fermaatti-kuoron toimintaa totean, että kuoromme kokoonpano on kasvanut muutaman laulajan lauluryhmästä kuoroksi, jonka toiminta ulottuu jo kansainvälisiinkin mittoihin. Alussa ensimmäisen vuoden kohokohta oli hetki, jolloin saimme uudet paikallisen pankin lahjoittamat kuorokansiot. Nyt olemme saaneet omat kotisivut, joiden kautta voimme laajalti esitellä toimintaamme. Kuitenkin alkuvuodet ovat muodostuneet yhä merkityksekkäämmiksi kuoron taipaleella. Tuo sama innostunut ilmapiiri, laulamisen ilo, luja usko ja luottamus yhdessä musisointiin sekä pyrkimys kehittymiseen ja mahdollisimman hyvään musiikilliseen lopputulokseen kantavat yhä.

Melodiakulkuja

Jokainen kuorovuosi luo oman kuoronsa, joka syksyllä muovautuu sen mukaan, ketä kuoroon jää ja ketä lähtee - syksyn aloitus on siis aina uusi haaste. Mielessä siintää myös pitempiä linjoja esim. nauhoituksia, konsertti- ja kilpailumatkoja, koulutusta ym. Nämä antavat rytmiä ja ryhtiä työhön tavoitteena tietysti aina musiikillisen tason nousu. Missään lajissa taidot ja taitavuus, mestaruudesta puhumattakaan, eivät tule vaivatta. On osallistuttava, opeteltava, harjoiteltava, hiottava, keskityttävä ja kerrattava. Niin kuorotyössä kuin muissakin tavoitteellisissa harrastuksissa tarvitaan siis tiettyjä ominaisuuksia. Näitä ovat esim. innostus, pitkäjännitteisyys, vastuuntunto, luotettavuus, keskittymiskyky, sosiaalisuus ja sitkeys - sanalla sanoen vahva luonne. Tällaisilla eväillä varustettu kuorolainen piirtää kauniita ja vaihtelevia melodiakulkuja elämänsä taivaalle.

Harmoniaa

Melodian voi luoda yksinkin, mutta harmoniaan tarvitaan monta puhtaasti soivaa ääntä. Kuorolaisen on tiedostettava jo kuoroon tullessaan oman äänensä tärkeä merkitys koko kuorosointiin. Samoin kuoroelämässä: Tavoitteet, joihin yhdessä sitoudutaan, hyvä yhteisymmärrys ja anteeksianto rakentavat me-henkeä ja siten myös yhteissointia. Silloin, kun jokainen jäsen hallitsee stemmansa ja pystyy eläytymään ja mukautumaan osaksi kokonaisuutta, syntyy harmonia, joka voi olla yleisöllekin nautittavaa kuultavaa. Kovin kevyin perustein ei voi aiheuttaa muille sointuvaikeuksia jäämällä pois tärkeästä harjoituksesta tai esityksestä. Se, mitä luvataan, myös pidetään. Hienoja palkintoja saadaan silloin, kun ymmärtää musiikin olevan yhteinen kieli eri ihmisten, kulttuurien ja kansojen välillä. Parhaat hetket olen itse kokenut hengellisen ohjelmiston laulujen sanoman myötä.

Riitasointuja

Kuten musiikissa niin myös kuoroelämässä kuuluu ja pitääkin kuulua joskus riitasointuja. Pohdin usein, mitkä ovat kuorotyössä riittävän hyvät lähtökohdat. Kalajoella ne ovat toki paljon vaatimattomammat kuin sellaisilla paikkakunnilla, joissa toimivat musiikkiluokat tai muuten painotettu musiikin opetus, tai josta löytyvät akustisesti tyydyttävät harjoitus ja esiintymistilat, tai joilla on enemmän väestöpohjaa ja vielä opiskelun alettuakin pysytään omalla paikkakunnalla. Näin meillä ei ole. No - asiathan voidaan kääntää tietysti aina pienen paikkakunnan voitoksikin...
Lopulta totean, että musiikin jännite syntyykin siitä, miten nuo riitasoinnut purkautuvat takaisin kauniisti soiviin kolmisointuihin, harmoniaan.

Arjen ja juhlan sointuja

Puhutaan usein viikkorytmistä kuin se olisi vain työn ja levon vuorottelua. Itse haluaisin lisätä elämään vielä arjen ja juhlan vuorottelun. Kuorotyössä näkyy selvästi, kuinka harjoitus on arkea ja esitys - pienikin - aina juhlaa. Joudun miettimään ja arvioimaan, milloin kuoro on valmis esiintymiseen. Joskus esiintymispyynnöt tulevat viime tipassa, jolloin kuorolle ei jää aikaa valmistautua huolellisesti musiikilliseen puoleen. Arkiharjoitus on aivan yhtä arvokasta ja tärkeää nuorille laulajille kuin esiintymisetkin. Jokainen varmasti haluamme, että ne juhlan soinnut, joita saamme olla tekemässä, soivat sydämistämme.

Akustiikka

Fermaatti-kuoron toimintaa tukevana ja kannustavana “akustisena ympäristönä” on useitakin tahoja. Oman kotikunnan ja kotiseurakunnan materiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeä jo nuorisotyönkin kannalta. Kuoro kuuluu myös valtakunnallisesti Sulasolin erikoisliittoon, Nuorten Kuoroliittoon, jonka puitteissa avautuu aivan uusi ja laajempi näkökulma koko maan nuorisokuoroihin. Nuorten Kuoroliitto on myös antanut mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, joista Sympaatti -festivaali on ollut yksi mieleenpainuvimmista. Tärkein ja läheisin taustaorganisaatio sekä kuorolaisille että itselleni on vanhemmista koostuva Fermaatin Tuki r.y.. Toivotankin joka syksy taas uusien laulajien vanhemmat tervetulleiksi tähän “kuoroperheeseen” kannustamaan ja tukemaan lastaan kuoroharrastuksen parissa.

Finaali

On etuoikeutettua saada tehdä tätä arvokasta työtä nuorten parissa ja olla seuraamassa kuorolaisten matkalle lähtöä. Kuten on jo aiemminkin todettu “laulajat lähtevät, laulut jäävät”. Kiitollisuudella muistan kaikkia kuorossa mukana olleita laulajia! Mitä parhainta elämän matkaa teille, rakkaat kuorotytöt!

Lopulta kuitenkin totean: Työ jatkuu...

Se laulaen aamulla alkavi työt
ja päättää ne laululla illoin.
Niin rauhassa oksalla nukkuu se yöt
kuin vuode ois peitetty villoin.
Ja kattona sillä on taivas.

Fermaatti (kuoro)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fermaatti_(kuoro)

Soili Autio luopuu perustamastaan Fermaatti-kuorosta neljän vuosikymmenen jälkeen haikeana mutta ei surullisena – Kuoro juhlii 40-vuotistaivalta konsertein lauantaina ja sunnuntaina

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/571980

Mikko Torvinen – Kalajoen kristillisen kansanopiston rehtori

Mikko Torvinen

Mikko Torvinen tuli ylioppilaakso Kemin yhteiskoulusta 1930, minkä jälkeen hän suoritti varusmiespalveluksen ja reserviupseerikoulun. Hänet vihittiin papiksi 1935. Sen jälkeen hän toimi vt.kirkkoherrana Paavolassa 1935–37 ja Leppävirran kirkkoherran apulaisena 1937–38. Lestadiolaisen uusherätyksen piirissä jo kauan vireillä ollut ajatus herätysliikkeen hengessä toimivasta kansanopistosta oli alkuvuonna 1938 edennyt kannatusyhdistyksen muodostamiseen ja sen päätökseen perustaa kristillinen kansanopisto Kalajoelle. Saman vuoden syksyllä Mikko Torvinen lupautui perustettavan opiston johtajaksi, ja samalla hän lupasi hankkia muodollisen pätevyyden kansanopistotyöhön. Hän pätevöityi yhdessä puolisonsa kanssa Sörnäisten kristillisessä kansanopistossa Helsingissä 1940–41. Talvisota ja jatkosodan syttyminen viivästyttivät kansanopiston aloittamista, mutta alkuvuodesta 1941 Mikko Torvinen valittiin muodollisesti pätevänä tehtäväänsä ja kansanopisto aloitti opetustyön 20.1.1942.

Työstä Kalajoen kristillisen kansanopiston johtajana ja opettajana (nimike muuttui myöhemmin rehtoriksi) tuli Mikko Torvisen elämäntyö. Kansanopisto aloitti toimintansa hyvin vaikeissa oloissa. Sodan vuoksi oli puute kaikista käytännön tarpeista, ja opiston taustayhteisön voimavarat olivat vähäiset. Opiston ensimmäisinä toimitiloina olivat opiston sijoituspaikaksi eri vaihtoehtojen pohtimisen jälkeen hankitun Aurasen tilan Kalajoen kauniilla jokitörmällä sijainnut päärakennus (purettu 1974) sekä Ylivieskasta hankittu ja uudelleen rakennettu entinen tallirakennus (purettu 1965). Tilojen kohentamiseen ja uudisrakentamiseen päästiin käsiksi vasta sodan jälkeen vuosikymmenen lopulla. Opiston aloittamiselle välttämättömänä edellytyksenä oli uusheräyksen ystäväpiirin tuki eri puolilta maata keräysvaroina ja merkittävinä lahjoituksina, paikkakunnan opiston ystävien tuki sekä eräiden liikelaitosten, kunnan ja seurakunnan avustukset. Olennaisen osan Mikko Torvisen työstä kansanopiston johtajana muodostikin jatkuva aktiivinen yhteydenpito sekä opiston hengelliseen taustayhteisöön että paikkakunnan elämään. Uusheräyksen tukijoukko asui hajallaan eri puolilla maata, joten kalenterin viikonloput täyttyivät matkoista seura- ja muihin tilaisuuksiin eri paikkakunnille.

Mikko Torvisen opetusaineita olivat elämänkatsomukselliset aineet: uskonto, historia ja yhteiskuntaoppi. Hänen opetustyölleen oli luonteenomaista aiheen luennontapainen, johdonmukainen käsittely ja suurten kehityslinjojen havainnollistaminen. Yksityiskohtia ja anekdootteja viljeltiin kevennykseksi ja merkittävien asioiden mieleenpainumisen tueksi. Sama suurpiirteinen asenne oli hänelle leimallista sisäoppilaitoksen arkielämän johtamisessa. Hänen kuuluviinsa kantautuneet tai suorastaan kannellut pienet rikkeet nuorten ihmisten yhteisössä eivät ansainneet johtajan huomiota; sen sijaan opiston henkeen sopimattomat pahat loukkaukset saivat jyrkän tuomion. Mikko Torvinen oli keskeisesti vaikuttamassa Kalajoen yhteiskoulun perustamiseen ja toimi oman toimensa ohella siellä useita vuosia uskonnon ja kirkkohistorian opettajana.

Kansanopisto toimi välittömässä vuorovaikutuksessa Kalajoen seurakunnan kanssa. Mikko Torvisen työ Kalajoella ja Kalajoen seurakunnan pitkäaikaisen papin lääninrovasti Vilho. H. Kiviojan työ kirkkoherrana osuivat samaan aikaan, ja heidän kesken vallitsi suuri alttius palvella toinen toistaan. Paitsi pappina Mikko Torvinen toimi seurakunnassa kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenenä. Kunnanvaltuuston jäsen hän oli 1948–71. Muita kunnallisia luottamustehtäviä olivat jäsenyydet ammattioppilautakunnassa, Kalajoen sairaalan liittovaltuustossa, kansalaiskoulun johtokunnassa ja vaalilautakunnassa. Hänen puoluekantansa oli kokoomus, mutta opettajan ja papin työn luonteen vuoksi hän ei kuitenkaan katsonut voivansa leimautua varsinaisesti poliittisen yhteisön edustajaksi eikä esimerkiksi asettua kansanedustajaehdokkaaksi.

Mikko Torvinen osallistui sekä talvi- että jatkosotaan sotilaspappina rintamajoukoissa: talvisotaan Suomussalmella ja Kuhmossa (2T-DE ja JR 65) ja jatkosotaan Itä-Karjalassa (RsPsto 30). Sotien jälkeen hän osallistui aktiivisesti vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön reserviupseerien ja sotaveteraanien toiminnassa. Mikko Torvinen oli sotilasarvoltaan kapteeni. Hänelle myönnettiin sotilasansioista Vapaudenristi 4 ja Vapaudenristi tammenlehvän kera, sekä yhteiskunnallisista ansioista J. SVR., Keski-Pohjanmaan reserviupseeripiirin maanpuolustusmitali ja Puolustusvoimain hopeinen ansiomitali.

Vanhemmat

kirkkoherra Matti Vilhelm Torvinen ja Helly Maria Pyykkö

Puoliso

Kemissä 10.7.1938 kansanopiston apulaisrehtori Ida Aino Kyllikki Liakka, syntynyt 8.9.1911 Alatornio, kuollut 11.8.1983 Espoo, vanhemmat kansakoulunopettaja August Vilhelm Liakka ja Ida Niva

Lähdeaineisto Keskpohjalaisia elämäkertoja ISBN 951-97331-0-8

Liisi Kivioja – ensimmäisen eduskunnan naiskansanedustaja Kalajoelta

Kansanedustaja Liisi Kivioja

Vasemmalla kuvassa oleva talo Liisi Kiviojan talo Lankilantie 4, jossa hän toimi Kansallis-Osake-Pankin konttorin johtajana.

Liisa (Liisi) Kivioja (entinen Kari) s. 10.1.1859 Siikajoella ja kuollut 30.10.1925 Helsingissä, oli kansakoulunopettaja, pankinjohtaja ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja ensimmäisessä eduskunnassa 1907-1910 edustaen Vaasan läänin eteläistä vaaliiiriä.

Kivioja oli siikajokisen räätälin tytär, joka pääsi itseopiskelun avulla Jyväskylän seminaariin ja valmistui sieltä 1881 kansakoulunopettajaksi. Hän toimi kansakoulunopettajana Vähässäkyrössä 1881-1882 ja Oulunsalossa 1882-1888. Kun hänelle ei papiksi valmistuneen puolisonsa kanssa löytynyt työtä samalta paikkakunnalta, lähti pariskunta vuosiksi 1891-97 Amerikkaan, missä aviomies toimi siirtolaispappina. Heillä oli asuntonaan eräänlainen rivitalo, jossa oli yhteinen eteinen toisen perheen kanssa, jolla oli runsaasti lapsia. Yksi lapsista mieltyi naapureihin niin, että konttasi sinne aina kun kuuli ovissa kuljettavan ja rupesi olemaan yötkin naapurissa. Kun Kiviojta olivat lähdössä Suomeen, ilmoitti pieni Jani-poika lähtevänsä mukaan. He adoptoivat lapsen – omaa lasta perheessä ei ollut – ja näin heillä oli palatessaan poika ja seurakunnan antama hopeamalja alusvateineen. Malja on Liisi Kiviojan kuoleman jälkeen ollut Kalajoen seurakunnan kastemaljana. Siihen on kaiverrettu ”Muisto Fairpartin seurakunnasta pastori A.Kiviojalle”.

Suomeen palattuaan Kiviojat asettuivat ensin Teuvalle, mutta tulivat Kalajoelle 1902. Aapeli Kiviojan tultua valituksi Kalajoen kappalaiseksi. Teuvalaiset pyysivät tarmokkaan pastorskan kansanedustajaehdokkaaksi ensimmäisiin eduskuntavaaleihin, ja hänet valittiin Suomalaisen oulueen listoilta kansanedustajaksi Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä vuosiksi 1907-09. Matka eduskuntaan kulki Kalajoelta.

Eduskunnassa Liisi Kivioja kannatti muiden naisedustajien rinnalla naisille oikeutta

kaikkiin valtion virkoihin, kätilöiden palkkaamista kuntiin, 21 vuotta täyttäneille aviovaimoille täysivaltaisuutta itseensä ja omaisuuteensa nähden, äitien vakuutuslainsäädännön parantamista ja aviottomien lasten aseman parantamista, mutta myös muun muassa yleistä oppivelvollisuutta ja kansankirjastojen avustamista. Kalajoen Hietalan kappalaisen pappilassa hänen käden jälkensä näkyy vieläkin, sillä suurin osa hänen istuttamistaan pihakoivuista on vielä pystyssä.

Miehensä kuoltua 1909 junassa paluumatkalla Helsingistä sairaalahoidosta Liisi Kivioja lähti Kuopioon, missä hän oli vanhain sokeain työkoulun johtajana 1910-1918. Kun hän joutui jättämään tehtävänsä koulun taloudellisten vaikeuksien vuoksi 1918, hänet valittiin naiselle harvinaiseen tehtävään, Kansallis-Osake-Pankin paikallisen konttorin johtajaksi Kalajoelle.

Kesällä 1918 hän palasi Kalajoelle, missä hän oli viihtynyt hyvin. Hän osti Mehtäkylästä hirsitalon, jonka siirrätti kirkonkylälle – osoite Lankilantie 4. Talon kulmakamarissa hän hoiti Kansallis-Osake-Pankin asioimiston johtajan töitä 1918-25.

Tämän lisäksi hän osallistui Kalajoen naisyhdistyksen toimintaan, jossa hän oli ollut mukana jo kappalaisen puolisona. Jäsenet hankkivat varoja mm. keittämällä hernesoppaa Santaholman pyykkipadassa markkinamiehille myytäväksi. Naisyhdistys piti joitakin vuosia Tyngälä Rahkossa kehkotautiparantolaakin. Yhdistys on lopetettu 1960-luvulla. Liisi Kiviojan elämäntyön merkittävin vaihe ajoittuu Kalajoelle.

Liisi Kivioja
http://arenan.yle.fi/radio/1285084

Liisi Kivioja – kansanedustaja
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hex5000.sh?hnro=910749

Wäinö Havas – hengen ja miekan mies

Wäinö Havas syntyi Lempäälän Lempoisten kansakoululla elokuun 15. päivän 1898. Hänen vanhempansa oliva kansakoulunopettaja Oskar Samuel Örling, vuodesta 1906 Havas, s.2.21,8.1858 Tampereella, k. 28.2.1935, ja hänen vaimonsa, niin ikään kansankoulunopettaja, Agusta Maria,o.s. Böhling s. 15.7.1870 Halikossa, k. 1.7.1941. Isä oli aikaisemmin ollut naimisissa opettajar Matilda Soinin kanssa, s. 3.1.1859, k. 13.3.1892. Tästä avioliitosta oli ainoastaan poika Eino. Uudessa seitsemänpäisessä sisarussarjassa Wäinö oli esikoinen.

Wäinö Havaksen varhaisimmat lapsuusvuodet kuluivat leikeissä ja todessa Lempoisten kansakoulun vaiheilla. Leikkitovereita ei juuri tarvinnut hakea kylästä, sillä pian perhe kasvoi suureksi. Varsinkin Wäino ja Eero olivat pienestä pitäen kuin kaksoset konsanaan. Yhteiset lapsuusleikit, yhteinen koulu, yhteiset harrastukset ja yhteiset sotaretket liittivät heidät lujin sitein toisiinsa. Käytyään ensin kolme luokkaa isän ja äidin pitämää kansakoulua Wäinö syksyllä 1909 tuli Tampereen Suomalaisen Yhteiskoulun kolmannen luokan oppilaaksi. Urheilulliset harrastukset olivat omiaan vahvistamaan veljesten ruumiillista kuntoa elämän tehtävää ja niitä sotaretkiä varten, joille he yhdessä aikanaan lähtivät.

Kesä 1917 oli Lempäälässkin levoton ja pahanenteinen. Punaiset ainekset, joita ”Kansan Lehti” kiihotti ja valisti, ryhtyivät toimeenpanemaan maatalouslakkoja. Aseellisiä yhteenottoja ja veritekoja ei pakkakunnalla kuitenkaan sattunut. Muutamat itsenäisyysaatteen innoittamat nuorukaiset, niiden joukossa Wäinö Havas, alkoivat puuhata paikkakunnalle suojeluskuntaa Pohjanmaan malliin yhdessä K.A.Tapolan kanssa.. Mutta maaperä oli huono, Hämäläinen ei lähde liikkeelle vähästä. Samaan aikaan kuin suojeluskunta perustettiin paikkakunnalla myös punakaarti.

Havas joutui sittemmin piileskelemään Lempäälässä, kunnes valkoiste valtasivat pitäjän maaliskuun lopulla 1918. Havaskin pääsi veljensä Eeron kanssa lähtemään mukaan sotaan. Havas oli vapaaehtoisena mukana viidessä sodassa: Suomen sisällissodassa, heimosodissa Virossa Pohjan Pojissa ja Aunuksesssa, talvisodassa ja jatkosodassa. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni ja toimi komppanianpäällikkönä jo heimosodissa. Havas oli Suur-Suomi-aatteen kannattaja, mutta ei kuitenkaan kuulunut AKS:ään eikä äärioikeistoon.

Wäinö Havas pääsi ylioppilaaksi 1916, pappisivhkimys 1921, teologian erotutkinto 1921 ylimääräisenä pappina Suomen Puolustusvoimissa Lappeenrannassa sekä Oulussa, ylimääräisenä pappina Suomen Puolustusvoimissa Rovaniemellä ja Kittilässä 1921-1927. Hän kävi saarnamatkalla USA:ssa 1925-1926. Hän toimi Merijärven kirkkoherrana 1927-1935, jolloin hän palveli rautiolaisia 1928-1930 ja Kivijärven kirkkoherrana 1935-1941. Hän toimi kokoomuksen kansanedustajana 1.9.1939 -21.8.1941. Hän oli presidentivalitsijamiehenä 1937 ja 1940.

Talvisodan puhjettua Havas kuitenin lähti rintamalle vapaaehtoisena. Kansandustajista myös Heikki Nisknen ja Paavo Susitaival lähtivät sotaan vapaaehtoisina. Havas kaatui jatkosodan alussa 21. elokuuta 1941 Suojärven Suvilahdella ollessaan pysäyttämässä neuvostoliittolaista hyökkäsyvaunua JR 50:n 6. komppanian päällikkönä. Tuulokseen pysäytetty Karjalan armeija kokosi voimiaan elokuussa 1941 suurta, Syvärille ulottuvaa iskua varten. Pohjoisempana ollut Suojärven suunta oli vihollisen hallussa. Se hallitsi myös tärkeää rautatiesolua Suvilahtea, Tämä paha uhka sivustasta oli saatava pois ennen suurhyökkäystä. Asialle pantiin eversti Kaarlo Heiskasen 11. divisioona. Sen kärkirykmentti JR 50 sai käskyn vallata suvilahti. Vaikka vastarinta oli ajoittain kiivastakin, rykmentti eteni taistelleen jo pimentyneessa kesäyössä 21. elokuuta. Vain palamaan sytytetyn suvilahden tulipalojen loimut valaisivat taivasta. Kapteeni Wäinö havaksn komppania sai Suvilahdessa vastaansa vihollisen panssarein vahvistetun vastahyökkäysptaljoonan. Havas kutsui paikalle alikersantti Väinö Soka panssaritorjuntakivääreineen. Sokka oli ehtinyt alkusodan vaiheissa saada kymäverisen taistelijan maineen. Sokka tarvitsi avukseen kiikarimiehen, jotta saisi selville osuivatko laukaukset. Tähän tulenjohtotehtävään ryhtyi komppanianpäällikkö. Havas ohjasi hämärässä yössä Sokan osumia seisten. Pian panssarista tulvi liekkejä ja savua. Pian Sokka huomasi, että Havas oli kadonnut. Kapteeni oli saanut kuolettavan luodin suoraan sydämeensä. Komppanian pidetyn, ”isäksi” kutsutun päällikön poismeno iski kovasti. Sokka oli arvioinut, että Havas pelasti todennäköisesti kiikaroinnillaan monen miehen hengen. Alikersantti, sittemmin Väinö Sokka nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi lokakuussa 1941. Wäinö Havas haudattiin Kivijärvelle.

Wäinö havas oli kuollessaan vasta 43-vuotias, mutta ehti elää hämmästyttävän monimuotoisen elämän. Nykyisestä virsikirjasta löytyy seitsemän Havaksen virttä, tunnetuimpana kenties hänen suomentamansa J.L. Runebergin Isänmaan virsi. Wäinö Hava on yhä kunniassa lestadiolaisen herätysliikkeen suurmiehenä. Havaksen vaimosta tuli sotaleski ja kymmenestä lapsestaan sotaorpoja.

Havas edusti Suur-Suomi-näkemyksellään toisenlaista linjaa kuin Elias Simojoki. Niin uskonnollinen herätyspuhuja kuin olikin, hän oli tyyni, harkinnan mies, joka katseli asioita ralistisemmin ja myöskin syvemmin. Hänen silmissään ei väikkynyt tulevaisuuden Suomi minään poliittisesti suurena mahtitekijänä, vaan hän piti Suur-Suomen luomista yksinkertaisesti vain kansamme välttämättömänä elinehtona ja historian meille asettamana velvollisuutena. Meidän oli luotava valtakunnallemme sellaiset rajat, joita voitaisiin todella puolustaa ja jotka sulkisivat sisäänsä nekin Suomen heimot, jotka tähän asti olivat ankarimmin saaneet kokea idän raskaan paineen.

Wäinö Havas eduskuntamatrikkeli

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?%7Bhnro%7D=910433&%7Bkieli%7D=su&%7Bhaku%7D=kaikki

Wäinö Hava Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Havas

Suo olla turva Suomenmaan

http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81195-suo-olla-turva-suomenmaan

Testamentti pojalle

http://www.youtube.com/watch?v=eGr7yqxrb0w

Tänä aamuna, poikani, lähden
kohti tuskien rintamaa.
Sinun, äitis ja veljies tähden
minut kutsuvi isänmaa.

Isänmaallinen, kontua vailla
olen ollut ja köyhä mies.
Sydän-Suomeni karuilla mailla
oli suitseva kotilies.

Perinnökseni, poikani, annan
tyhjät taskut ja isänmaan,
kalasaunani välkkyvän rannan,
pyhän uskoni Jumalaan.

Minut kerran kun kantavat luokses,
risti sormes ja ole mies.
Kävi, poikani, näin sun vuokses,
minä viitoitin miehen ties.

Väinö Havas (1939)

Virsi 344

http://evl.fi/Virsikirja.nsf/pudotusvalikko/344?OpenDocument

Sun kätes Herra voimakkaan

http://www.youtube.com/watch?v=A4XfpOUeoqo

Paavo Viljanen Wäinö Havas - Hengen ja miekan mies, Rautio Raution kyläyhdistys

Mikko Erkinpoika Tynkä

Mikko Erkinpoika Tynkä on syntynyt Kalajoella luultavasti 1520-luvulla. Tyngänkylässä asui 1500-luvulla rikas Tyngän suku, johon kuului kolme talonpoikaiskauppiasta; serkukset Mikko Erkinpoika ja Niku Nikunpoika Tynka sekä jälkimmäisen veli Pieti Nikunpoika Rahja. Innokas kaupankäynti ja rikkaus viittaavat siihen, että edellisetkin isännät, Erkki Mikonpoika Tynkä ja hänen veljensä Niku olivat olleet kauppiaita, ja suvun kauppiasperinne lienee juontanut kaukaa keskiajalta.

Kalajoen pitäjän huomattavin kauppias 1500-luvun jälkipuoliskolla oli Mikko Erkinpoika, joka on merkitty talonsa isännäksi 1553-1607. Erotukseksi serkustaan Mikko Erkinpoikaa sanottiin Isoksi-Mikoksi, kaiketi kokonsa vuoksi, Mikko Nikunpojan ollessa Pikku-Mikko. Tyngän suku oli perin yritteliästä. Peltoala oli Pikku-Mikon talossa Kalajoen verrattomasti suurin, ja Ison-Mikon talo oli kolmantena. Karjaakin Mikko erkinpojalla oli runsaasti, 1591 muun muassa kymmenen salvettua härkää, joita kasvatettiin lähinnä teuraseläimiksi.

Iso-Mikko myi ainakin 1570-luvulla kruunun turkistenostajille ketun, kärpän ja oravan nahkoja, talon miesten itse pyytämiä tai ostettuja. Mikko oli kuiten isänsäkin innokas hylkeenpyytäjä ja toimi nuorehkona miehenä monet vuodet venekunnan päällikkönä. Kauppatavaraa kertyi omastakin takaa, ja lisää Mikko erkinpoika hankki ostamalla. Hänellä oli jatkuvasti ainakin yksi laiva, jolla hän nouti kauppatavaraa pohjoisesta, kuten Oulun ja Iin markkinapaikoilta ja vei etelelään, muun muassa Tukholmaan. Vuonna 1575 hän myi jossakin Itämeren äärillä sotalaivaan 2,5 kippuntaa eli 435 kg kapahaukia.

Vuonna 1585 Isoa Mikkoa sakotettiin mierimiesten palkkoihin tarkoitettujen rahojen anastamisesta, mutta tämä ei estänyt häntä saamasta myöhemminkin kruunun rahteja. Niinpä hän kuljetti syksyllä 1591 Norrköpingistä Viroon 20 armeijan hevosta. Mikon silloinen laiva oli ajan oloissa isonlainen, 13-14 lästin vetoinen, mikä lienee merkinnyt noin 200 tervatynnyrin kantoisuutta.

Iso-Mikko näkyy olleen kiivasluonteinen, koskapa häntä sakotettiin 1579 verihaavan lyömisestä toiseen Tyngän kylän mieheen. Hän oli silti kruunun ja pitäjän tärkeimpiä luottamusmiehiä; vakinaisesti lautamiehenä 1554-80 ja ainakin 1564-77 neljännesmiehenä kruunun veronkantajan hankalassa tehtävässä. Mikko Erkinpojan itsetietoisuutta kuvaa, että hän käytti puumerkin ohella siitä muotoiltua sinettiä, jollainen oli talonpojalla erittäin harvinainen. Hänen pojistaan Simi eli Simo jäi asumaan kotitaloa, joka sai hänestä Similän nimen, mutta Pieti Mikonpoika Tynkä siirtyi kauppiaaksi Kokkolaan.

Karl Johan Miemois – tohtori

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Karl Johan Miemois on syntynyt Vöyrillä 23.3.1893 ja hän on kuollut Närpiössä 19.8.1979. Karl Miemois toimi Kalajoella kunnanlääkärinä 1921-1937. Kalajoelle tullessaan hän oli lääketieteen kandidaatti, mutta suoritti lisenssiaattitutkinnon varsin pian ja jatkoi opintojaan koko Kalajoella oloajan. Vuonna 1948 valmistui hänen tohtorin väitöskirjansa, Antropologinen tutkimus 1000:sta Kalajoen ja Himangan koululaisesta. Kahtena vuotena 1930-luvula hän terveyssisarten avustamana mittasi ja punnitsi kaikki koululaiset ja hiusnäytteet jokaisesta. Tähän tutkimukseen hän sai aiheen kansanterveystyön piiristä. Hänen aikanaan ja ansiostaan tämä työ eteni nopeasti tavoitteesta toiseen.

Koluterveydenhuolto aloitettiin 1923, hänen aloitteestaan Kalajoki liittyi tuberkuloosin tuhojen torjumiseksi Ylivieskan tuberkuloosipiiriin 1925, samana vuonna varattiin myös 4 paikkaa Seinäjoen piirimielisairaalasta. Kunnansairaala valmistui 1926 ja sen viereen lääkärintalo. Vuonna 1929 Kalajoen kunta ajettiin kahteen terveyspiiriin. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli perustettu 1923. Sen toimesta ja tohtori Miemoisin aloitteesta avattiin Pappilan pikkupuolelle 1929 pienten lasten neuvonta-aseema ja 1932 toimintaa laajennettiin käsittämään myös odottavien äitien ilmainen tarkastus. Näihin ei ollut mitään lisättävää, kun neuvontatoiminta muuttui lakisääteiseksi. Tältä pohjalta oli tohtori Karl Miemoisin seuraajien hyvä jatkaa.

Vapaa-ajan harrastuksenaan tohtori Miemois pani käytniin maatalouskerhotoiminnan, jonka puheenjohtajana hän toimi ja kävi autollaan ahkerasti tarkastamassa kerhomaita. Tavoitteena oli, että kaikissa taloissa olisi vihannesmaa ja marjapensaita niin paljon, että lapset syksyllä saisivat mielinmäärin syödä raikkaita vitamiineja. Näillä kerholaisten tarkastusmatkoilla löytyi monasti myös potilas, joka tohtorin autossa sai kyydin sairaalahoitoon. Kalajoelta Karl Miemois muutti Närpiöön, missä hän oli kunnanlääkärinä ja koululääkärinä 1937-1960. Lääkintakapteeni 1940. Hänen vaimonsa Ruthr Eine Lovisa Willman syntyi Vaasassa 19.4.1906 ja kuoli Närpiössä 15.4.1985.

Lähdeaienisto Pentti Pulakka Keskipohjalaisia elämäkertoja ISBN 951-97331-0-8